SoleOPS 3.10.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Satakunnan ammattikorkeakoulu 2018-2019

 Vaihda esityskieleksi englanti

AMK-tutkinto

Valitse ryhmä:

ASO18SP NSO18SP

Terveys- ja hyvinvointialat

NSO18SP (Julkaistu)

Etenemissuunnitelma

Osaamismatriisi

OPINTOJEN ETENEMISSUUNNITELMA/AMK-TUTKINTO

Sosiaali(amk) tutkinnon opetussuunnitelman vahvistamisprosessi on edennyt seuraavasti:

-Neuvottelukunta on antanut lausunnon 6.5.2016

-Osaamisalueen johtotiimi on antanut lausunnon 4.5.2016

-Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoimikunnassa 23.5.2016 ja opetuksesta vastaava vararehtori on hyväksynyt ja vahvistanut opetussuunnitelman.

OPETUSSUUNNITELMAT SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Satakunnan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja noudattavat eurooppalaista ja kansallista tutkintojen viitekehystä. Opiskelu perustuu joustavuuteen ja yksilöllistämiseen. Tavoitteena on ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen erilaisilla yhdistämisillä saavuttaa tavallisuudestakin poikkeavia osaamiskokonaisuuksia.

Opetussuunnitelmissa on määritelty tutkinnon edellyttämä osaaminen ja kuvattu moduulien/opintojaksojen osaamistavoitteet sekä käsiteltävät asiasisällöt. Tarkemmat toteutuskohtaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit kuvataan opintojaksoselosteilla.

Opetussuunnitelma on toteutuksen ja valintojen suunnittelun työväline. Opetussuunnitelma etenee perus- ja ammattiopintojen kautta harjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Opetussuunnitelma havainnollistaa opiskelijalle, miten hänen oppimisensa etenee kohti tutkintoa.

Ydinosaamisen kokonaisuuksilla opiskelija hankkii tutkinnon edellyttämän osaamisen. Täydentäviä opintoja valitsemalla opiskelija profiloituu kohti asettamiaan ammatillisia tavoitteita. Opiskelija voi sisällyttää henkilökohtaiseen suunnitelmaansa (HOPS) täydentäviä opintoja kaikista Samkin perustutkintojen koulutusohjelmista.

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkinnoissa noudatetaan Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakouluista (A1129/2014).

2 OPISKELU SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMASSA

2. 1 Yhteiskunnan ja työelämän tarve

Sosiaalialan eettisenä periaatteena on tuottaa ihmisille hyvää, inhimillistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista elämää. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset heijastuvat nopeasti ihmisten hyvinvointiin, terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin sekä heidän työ- ja toimintakykyynsä. Viimeaikaiset yhteiskunnalliset muutokset ovat edenneet osin ennakoimattomasti, mutta kehitysennusteissa eniten tulevaisuuteen vaikuttavina tekijöinä pidetään globalisoitumista, syrjäytymisuhkia, ikääntymistä, nuorten ja lapsiperheiden toimeentulon ongelmia, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä psykososiaalisia- ihmisten tunne-elämään ja vuorovaikutukseen – liittyviä ongelmia ja näiden lisääntymistä. Sosiaalipalvelujen kysyntä tulee kasvamaan ja palvelutarpeet syvenevät. Sosiaalialan työn toteuttamiseen vaikuttavina tekijöinä on nähtävissä verkostomaisen työn lisääntyminen, työn murros, julkisen sektorin roolin muutos ja teknologian kehitys.


Työelämän muutosten, tarpeiden ja uhkien muuttuessa tarvitaan osaajia, jotka kykenevät huomioimaan yhteiskunnalliset muutokset, syrjäytymiseen liittyvät ongelmat, mielenterveys-ja päihdeongelmien vaikutukset, sosiaaliset ja kasvatukselliset ongelmat sekä ihmisten taloudelliseen selviämiseen liittyvät näkökulmat toisiinsa kytkeytyneinä. Tarvitaan osaajia, jotka kykenevät toteuttamaan palveluja, joilla voidaan edesauttaa väestön hyvinvointia, toiminta- ja työkykyä sekä parantaa ihmisten elämäntilanteita.

1.3.2016 voimaan tullut Sosiaalihuollon ammatinharjoittamislaki (817/2015) määrittelee sosiaalityöntekijän, sosionomin(AMK) ja geronomin (AMK) laillistetuiksi sosiaalihuollon ammateiksi. Tutkinnon suorittaneet merkitään hakemuksesta sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin laillistettuina ammattihenkilöinä.

2.2 Sosiaalialan koulutusohjelman tavoitteet
Sosiaalialan koulutusohjelmassa opiskelijat perehtyvät laajasti yhteiskunnalliseen muutokseen ja siihen liittyvien vaikutusten ja ongelmien havainnointiin sekä kohtaamiseen. Opiskelijat hankkivat opiskelunsa aikana valmiudet toimia yksilöiden, perheiden, ryhmien, yhteisöjen ja yhteiskunnan tarpeisiin vastaavassa huolenpito-, kasvatus-, muutos-, vaikuttamis-, kehittämis- ja johtamistyössä.

Sosiaalialan osaamista tarvitaan sekä sosiaalipalveluissa että yhä enenevästi myös sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen ulkopuolella. Sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistuvat sosionomit (AMK) toimivat julkisen tai yksityisen sektorin tehtävissä, yrityksissä, järjestöissä tai kansalaistoiminnassa. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa sellaista osaamista, että sosionomi (AMK) kykenee sosiaalialan työntekijänä hahmottamaan ja käsittelemään asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja asiakkaita inhimillisesti kohdaten. Työskennellessään erilaisissa toimintaympäristöissä sosionomilta edellytetään myös kyseiseen toimintaympäristöön ja asiakaskohderyhmään liittyvää erityistä osaamista. Tästä lähtökohdasta sosiaalialan koulutuksessa tuetaan opiskelijan kehittymistä sekä laaja-alaisena osaajanaettä myös tiettyyn erityisalueeseen perehtyneenä tulevaisuuden ammattilaisena. Sosionomit työskentelevät tyypillisesti varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, nuorisokasvatuksen, päihde- ja mielenterveystyön, vanhuspalveluiden, vammaispalveluiden, kuntoutuksen sekä työvoimapalveluiden toimintaympäristöissä.  Sosionomin (AMK) erityisosaamista on erilaisten sosiaalialan asiakas- ja työprosessien tunnistaminen, avaaminen, johtaminen ja kehittäminen. Sosionomin (AMK) työ on useimmiten luonteeltaan moniammatillista yhteistyötä.

Kansainvälisyys integroituu opetukseen läpi koko koulutuksen. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintoja vieraalla kielellä joko oman korkeakoulun tai kumppanikorkeakoulujen tarjonnasta. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus lähteä opiskelemaan tai harjoittelujaksoille ulkomaille.

Kansainvälisyysosaaminen ilmenee kielitaitona, vuorovaikutustaitoina ja kulttuuriosaamisena. Opiskelija kykenee monikulttuuriseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön ja hän pystyy toimimaan ryhmissä ja verkostoissa erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Lisäksi opiskelija osaa työssään ottaa huomioon kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia.

Sosiaalialan koulutusohjelman opiskelija voi kerryttää kieli- ja kansainvälisyysosaamistaan koulutusohjelman moduuleissa SO1702 Kieli- ja kulttuuritaidot, SO1701 Sosiaalialan työn lähtökohdat, SO1710 Lastensuojelun, perhetyön ja nuorisokasvatuksen tehtävissä toimiva sosionomi; SO1709 Varhaiskasvatuksen tehtävissä toimiva sosionomi ja sekä opintojaksolla SO171303 Empowering parents


Työelämälähtöisyys ja TKI-toiminta toteutuvat useissa eri opintojaksoissa ja niihin liittyvissä työelämän kanssa yhteistyössä tehtävissä kehittämisprojekteissa. Opiskelijat voivat suorittaa opintojaan myös ammattikorkeakoulun TKI- toiminnassa ja kehittämishankkeissa. Sosiaalialan koulutusohjelmassa opiskelija kerryttää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämisosaamistaan opintojaksoilla SO170305 Toimijana sosiaalialan työssä, SO170306 Moniammatillinen työ, SO171003 Kasvatuskumppanuus ja perhetyö varhaiskasvatuksessa, SO171005 Nuorisokasvatuksen ja nuorisotyön toimintaympäristöt sekä moduuleissa SO1711 Aikuissosiaalityön tehtävissä toimiva sosionomi, SO1712 Erityisryhmien ohjauksen tehtävissä toimiva sosionomi ja SO1707 Tutkiva ja kehittävä oppiminen.

Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa yrittäjyysopintoja. Opinnot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden tarkastella yrittäjyyttä tulevana uravalintana. Pidemmälle vietynä ne mahdollistavat kasvun yrittäjyyteen, oman yrityksen perustamiseen ja sen liiketoiminnan kehittämiseen. Opiskeluaikana on myös mahdollista perustaa oma yritys SAMKin yrityskiihdyttämön tukemana. Yrittäjyysopinnot kertyvät pakollisina opintoina opintojaksoista Yrittäjyyden perusteet 3 op ja Yrittäjyys ja talous 2 op. Lisäksi yrittäjyyteen liittyviä opintoja on mahdollisuus suorittaa vapaasti valittavina opintoina.

Sosionomi(AMK) – tutkinnon tavoitteena osaaminen, joka mahdollistaa itsenäisen työskentelyn alan asiantuntijatehtävissä ja alan itsenäisenä yrittäjänä (EQF/NQF taso 6). Tämä edellyttää, että tutkinnon suorittanut

  • hallitsee oman alan tiedot hyvin ja laaja-alaisesti
  • ymmärtää alan teoriat, keskeiset käsitteet, menetelmät ja periaatteet ja kykenee arvioimaa niitä kriittisesti
  • pystyy ratkaisemaan omalla erikoisalallaan monimutkaisia ja ennakoimattomia ongelmia ja pystyy tekemään päätöksiä ennakoimattomissa toimintaympäristöissä
  • pystyy soveltamaan tietoja ja taitoja uusissa tilanteissa sekä ratkaisemaan uusia tilanteita luovasti
  • pystyy johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita sekä vastaamaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä
  • pystyy arvioimaan omaa osaamistaan ja vastaamaan omasta kehittämisestään sekä jatkuvasta oppimisestaan
  • osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle
  • kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä

Sosiaalialan koulutusohjelman opiskelijoiden osaamisen kehittymistä kuvataan kompetensseilla. Sosiaalialan uudet kompetenssit määritelty vuonna 2015 sosiaalialan koulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.

SOSIAALIALAN KOMPETENSSIT

Sosiaalialan eettinen osaaminen

Sosionomi (AMK)

  • osaa toimia perus- ja ihmisoikeussäännösten, sosiaalialan arvojen ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
  • ymmärtää oman ihmiskäsityksensä ja arvomaailmansa merkityksen asiakastyössä
  • osaa toimia arvoristiriitoja sisältävissä tilanteissa eettisesti perustellusti
  • osaa edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa
  • osaa asettua yhteiskunnalliselta asemaltaan haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja ryhmien puolelle

Asiakastyön osaaminen

Sosionomi (AMK)

  • osaa luoda ammatillisen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen sekä arvioida asiakkaan palvelutarpeita
  • osaa tukea yksilöiden kasvua ja kehitystä sekä perheiden arkea ja perheenjäsenten keskinäisiä suhteita
  • osaa osallistaen suunnitella toteuttaa ja arvioida asiakkaan palveluprosessintunnistaa hyvinvoinnin suojaavia- ja riskitekijöitä sekä osaa soveltaa ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen näkökulmia
  • osaa tavoitteellisesti, voimavaraistaen ja osallisuutta tukien ohjata asiakkaita, asiakasryhmiä ja yhteisöjä
  • osaa soveltaa ja arvioida asiakastyön teoreettisia työorientaatioita ja menetelmiä
  • osaa toimia kulttuurisensitiivisesti ja moninaisuutta tukien asiakastyössä sekä edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua
  • osaa tehdä ohjaustyötä erilaisissa sähköisissä toimintaympäristöissä ja ohjata asiakkaita e-Palvelujen käytössä
  • osaa arvioida asiakastyötä ja dokumentoida sitä asiakaslähtöisesti

Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen

Sosionomi (AMK)

  • osaa jäsentää hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä paikallisia ja globaaleja haasteita sekä niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon
  • tuntee alan juridisen säädöspohjan ja osaa soveltaa keskeistä lainsäädäntöä
  • hallitsee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat sekä niiden ohjauksen ja valvonnan
  • tuntee sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujärjestelmät julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä hallitsee sosiaaliturvaohjauksen
  • osaa sovittaa yhteen palveluita tarvelähtöisesti ja toimia muutoksen eteenpäin viejänä
  • osaa toimia aktiivisena sosiaalialan asiantuntijana ja perustella asiakkaan etua sekä moniammatillisessa että monialaisessa yhteistyössä

Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen

Sosionomi (AMK)

  • kykenee ammatilliseen kriittiseen reflektioon
  • osaa analysoida epätasa-arvoa, huono-osaisuutta sekä hyvinvointia tuottavia kansallisia ja globaaleja rakenteita ja prosesseja sekä ehkäistä syrjäytymistä
  • kykenee puolustamaan haavoittuvassa asemassa olevien ja vaiennettujen ihmisten etuja sekä tuomaan poliittiseen päätöksentekoon ja vastuullisille toimijoille tietoa kohtuuttomista elämäntilanteista
  • tuntee julkishallinnollisen päätöksentekojärjestelmän ja osaa toimia sen toimintaperiaatteiden mukaan
  • osaa edistää kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä kykenee vaikuttamistyöhön eri toimijoiden kanssa

Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen

Sosionomi (AMK)

  • kykenee innovatiiviseen ongelmaratkaisuun ja verkostotyöhön sosiaalialan kehittämisessä
  • osaa kehittää kumppanuuslähtöisesti asiakastyön menetelmiä, työkäytäntöjä sekä palveluprosesseja
  • osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja johtaa sosiaalialan kehittämishankkeita
  • osaa soveltaa tutkimus- ja kehittämismenetelmiä toimintakäytäntöjen kehittämiseksi
  • osaa tuottaa ja arvioida tietoa hyvinvoinnin edistämiseksi
  • osaa toimia tutkimus- ja kehittämistyön eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti

Työyhteisö ja henkilöstö- ja johtamisosaaminen

Sosionomi (AMK)

  • osaa toimia yhteistyökykyisesti monialaisessa tiimissä ja työyhteisöissä sekä kansainvälisissä ympäristöissä
  • osaa toimia työyhteisön lähijohtajana
  • tuntee keskeisen työlainsäädännön ja edistää työturvallisuutta
  • osaa johtaa itseään sekä edistää omaa ja työyhteisön työhyvinvointia
  • osaa arvioida työn laatua, tuloksia ja vaikutuksia
  • ymmärtää talouden ja strategisen johtamisen merkityksen omassa työssään
  • tuntee sosiaalialan yrittäjätoiminnan perusedellytykset

3 OSAAMISEN KASVU

Osaamisen kasvu kuvaa opiskelijan taitojen ja tietojen syvenemistä/etenemistä perustasolta kehittyneen osaamisen tasolle.

Opetussuunnitelman opintojaksojen osaamistulosten ja asiasisältöjen jälkeen on merkitty, mitä osaamisen tasoa opintojakso edustaa. Tasot ovat perustaso, edistynyt ja kehittynyt osaaminen.

Perusosaaminen on osaamista, joka ei edellytä aiempaa aiheen mukaista osaamista. Edistyneessä osaamisessa sovelletaan perusosaamiseen liittyvää tietoa ja taitoa, joka voi edellyttää aiempaa osaamista. Kehittynyt osaaminen edellyttää aiempaa osaamista ja vaativuudessaan ajoittuu usein tutkinnossa opintojen loppuvaiheeseen.

Sosionomiopinnot voi suorittaa joko päiväkoulutuksena tai monimuotokoulutuksena. Opinnot on suunniteltu suoritettavaksi kolmessa ja puolessa vuodessa. Opinnot muodostavat vuosittain etenevät kokonaisuudet, jotka etenevät ammatillista kasvua tukien niin, että opiskelija suorittaa opintoja, joissa hän perehtyy laaja-alaisesti sosiaalialan keskeisiin kysymyksiin, tehtäviin ja toimintaperiaatteisiin ja jatkaa tästä sosiaalialan erityiskysymyksiin. Opittua ainesta jäsennetään koulutuksen alusta asti kokoontuvissa ammatillista kasvua tukevissa pienryhmissä. Syvenevän ja laaja-alaisen tiedon yhdistäminen mahdollistaa kehittämiseen ja johtamisen liittyvien opintojen parempaa omaksumista ja omaa ammatillista kehittymistä. Tästä opiskelijan on hyvä edetä valitsemaan omaa ammatillista kasvua ja osaamista tukevia vapaasti valittavia opintoja.

Ensimmäisenä lukuvuotena opiskelija kehittää ja syventää opiskeluun, viestintään, vuorovaikutukseen ja etiikkaan liittyviä tietojaan, taitojaan sekä perehtyy ihmisen elämänkulkuun, sen eri vaiheisiin liittyvien tuen ja palvelujen tarpeisiin, sekä sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän mahdollisuuksiin auttaa ja tukea ihmisiä eri elämäntilanteissa ja elämänkulun vaiheissa.

Toisena opiskeluvuonna opiskelija kehittää ja syventää osaamistaan vuorovaikutuksellisissa ohjaustaidoissa, kielitaidossa ja sosiaalisen turvan osaamisessa. Lisäksi hän perehtyy kulttuurien väliseen viestintään, maahanmuuttoon, moniammatillisen yhteistyön, yritystoiminnan ja talouden sisältöihin. Opiskelija syventyy valitsemaansa sosiaalialan erityisalueeseen ja aloittaa tähän liittyen opinnäytetyönä toteutettavan tutkimus- ja kehittämishankkeen suunnittelun ja aineiston kokoamisen.

Kolmantena opiskeluvuonna opiskelija syventää edelleen osaamistaan vuorovaikutuksellisissa ohjaustaidoissa sekä valitsemallaan sosiaalialan erityisalueella sekä perehtyy esimiestoimintaan ja jatkaa tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä opintojaan ja opinnäytetyön työstämistä.

Neljäntenä opiskeluvuonna opiskelija jäsentää aikaisemmin opittua ja suuntautuu tältä pohjalta häntä kiinnostaviin vapaasti valittaviin opintoihin sekäsaattaa opinnäytetyönsä päätökseen.

4 OPISKELU SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMASSA


Opintojen toteutuksen tavoitteena on, että opiskelijan oppimisessa korostuu itseohjautuvuus. Oppimisprosessissa keskeistä on sekä oppijan että opiskelijaryhmän aktiivisuus, reflektiivisyys ja vastuu oppimisesta. Opiskelijan oppimista ja opiskelijan valmiuksia tarkastella omaa kehittyvää ammatillisuuttaan kriittisesti, reflektoiden ja itseohjautuvasti tuetaan koko koulutuksen ajan kestävän tutoroinnin ja kasvuryhmäohjauksen avulla.


Opintojen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Tutoropettaja käy opiskelijan kanssa lukukausittain opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) käsittelevän keskustelun, jossa yhdessä tarkennetaan opiskelun tavoitteita, arvioidaan opiskelijan opintojen etenemistä, osaamisen kehittymistä ja oppimistulosten saavuttamista. Opiskelijan itsearviointi on keskeinen osa HOPS-keskustelua.


Opintojakson alkaessa opiskelijat ja opettaja sopivat yhdessä opintojakson toteuttamiseen liittyvistä seikoista, opettajan etukäteen laatiman opintojaksoselosteen perusteella. Koko Satakunnan ammattikorkeakoulua koskevista yhteisistä suorituksiin liittyvistä menettelyistä annetaan ohjeet tutkintosäännössä. Opiskelijat antavat opintojaksopalautteen sähköistä opintojaksopalautejärjestelmää käyttäen.


Osa opetuksesta toteutetaan verkko-oppimisympäristössä.

Opiskelija osallistuu erilaisiin työelämähankkeisiin ja projekteihin suorittamalla niissä erilaisia oppimistehtäviä opintojen eri vaiheissa.

Sosiaalialan koulutusohjelman opintojen kokonaislaajuus on 210 opintopistettä ja opintoihin sisältyy perusopintoja 25 op, yhteisiä ammattiopintoja 95 op, vaihtoehtoisia ammattiopintoja 20 op harjoittelua 45 op, opinnäytetyö 15 op, kypsyysnäyte ja vapaasti valittavia opintoja 10 op.

4.1 Perusopinnot

Sosiaalialan koulutusohjelman perusopinnoissa opiskelija perehtyy ammattikorkeakouluopiskelun luonteeseen, opintojen tavoitteisiin, sisältöihin ja etenemiseen. Opiskelija tutustuu opiskeluympäristöön ja hankkii valmiuksia toimia opiskeluryhmän jäsenenä ja oppii opiskeluvalmiuksia ja – taitoja sekä työyhteisövalmiuksia. Perusopintojen aikana opiskelija opiskelee myös viestintää, tietotekniikkaa, monikulttuurisuutta sekä sosiaalialan englantia ja ruotsia.

4.2 Ammattiopinnot

Opiskelija perehtyy ammattiopinnoissa tulevan ammattinsa ja tehtäväalueensa keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin ja taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Sosiaalialan koulutusohjelmassa ammattiopintoja on yhteensä 115 opintopistettä. Koulutusohjelman kaikille yhteisissä ammattiopinnoissa (95 op) opiskelija perehtyy ihmisen elämänkulun eri vaiheisiin ja niihin liittyviin erityispiirteisiin, sosiaalialan asiakastyöhön ja palvelutarjontaan, yhteiskunnan muutokseen, erilaisiin sosiaalialan työssä tarvittaviin menetelmiin sekä johtamiseen ja kehittämiseen.

Lisäksi opiskelija suorittaa edellä kuvattujen yhteisten ammattiopintojen lisäksi vaihtoehtoisina ammattiopintoina 20 opintopisteen laajuiset opinnot yhdellä sosiaalialan erityisalueella. Vaihtoehtoisten ammattiopintojen opiskelu alkaa toisen lukuvuoden toisella lukukaudella Opiskelija suorittaa seuraavista neljästä vaihtoehdosta yhden: 1) Varhaiskasvatustehtävissä toimiva sosionomi (AMK), 2) Lastensuojelussa, perhetyössä ja nuorisokasvatuksen tehtävissä toimiva sosionomi (AMK), 3) Aikuissosiaalityön tehtävissä toimiva sosionomi (AMK) ja 4) Erityiskasvatuksen ja vammaistyön tehtävissä toimiva sosionomi (AMK).

Mikäli opiskelija suorittaa varhaiskasvatuksen opintoja 60 op (vaihtoehtoiset opinnot sekä 25 opintopistettä sosionomi (AMK) -tutkintoon kuuluvia harjoitteluja varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä ja opinnäytetyö jonka sisältö kohdentuu lapsiin ja/tai lapsiperheisiin tai varhaiskasvatuksen toimintaympäristööön) hän saa lastentarhanopettajan pätevyyden.

Lisäksi joillekin sosionomi (AMK) tutkinnon opiskelijoille voidaan antaa vuosittain mahdollisuus koostaa aikuissosiaalityön vaihtoehtoiset opintonsa 20 op Geronomi (AMK) tutkinnon moduuleista G1702 Gerontologinen osaaminen, G1704 Ikäihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä G1705 Gerontologinen hoiva, hoito ja kuntoutuminen.

4.3 Harjoittelu

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan opiskeluun sisältyy pakollinen harjoittelu, jonka laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain. Harjoittelu on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijat erityisesti ammattitaidon kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön ammattityössä. Harjoittelu voidaan suorittaa yksityisellä tai julkisella sektorilla, yrittäjänä tai muussa erikseen hyväksytyssä kriteerit täyttävässä työympäristössä Suomessa tai ulkomailla.

Sosiaalialan koulutusohjelmassa pakollista harjoittelua on yhteensä 45 opintopistettä. Harjoittelu sijoittuu lukuvuosiin niin, että ensimmäisenä lukuvuotena opiskelija suorittaa orientoivan harjoittelun (5 op), toisena lukuvuotena Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus Soteekissa moniammatillisen yrittäjyysharjoittelun (5 op) sekä vaihtoehtoisten ammattiopintojen sisältöalueelle liittyvän ensimmäisen ammatillisen harjoittelun (10 op). Kolmantena lukuvuotena opiskelija suorittaa toisen vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin liittyvän harjoittelun (15 op) sekä esimiestyön harjoittelun (10 op).


4.4 Opinnäytetyö

Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa, että hän osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyölle on luonteenomaista aiheen käytännönläheisyys ja konkreettisuus, tiivis työelämäyhteys ja tulosten välitön hyödynnettävyys. Opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen tai toiminnallinen kehittämistehtävä/projekti. Opinnäytetyö raportoidaan tutkimusviestinnän keinoin opinnäytetyön tyypistä riippumatta.

4.5 Kieliopinnot


Lainsäädäntö (424/2003, 932/2014 ja 1129/2014, § 7)) edellyttää ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta ruotsin tai suomen kielen taitoa sekä yhden tai kahden vieraan kielen taitoa. Taito voidaan osoittaa osana ammattikorkeakouluopintoja tai muulla tavalla. Toisessa kotimaisessa kielessä on saavutettava vähintään erinomainen ja toisesta vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taso.

Ruotsin ja suomen kielessä on saavutettava sellainen taso, jota edellytetään julkisyhteisön henkilöstöltä kaksikielisellä virka-alueella. Sekä suomen että ruotsin kielessä ja lisäksi yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä on saavutettava lisäksi taso, joka tarvitaan ammatin harjoittamisessa ja ammatillisessa kehittymisessä.

4.6 Kypsyysnäyte


Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy opinnäytetyön alalta kirjoitettu kypsyysnäyte (18.12.2014/1129) Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä, että hän on perehtynyt alaansa ja että hän hallitsee suomen tai ruotsin kielen.

4.7 Vapaasti valittavat opinnot


Sosiaalialan koulutusohjelmassa vapaasti valittavia opintoja suoritetaan 10 op. Opinnot voidaan valita oman tai jonkun muun korkeakoulun tarjonnasta. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan hyväksyä opintoja myös osaamisen osoittamisella (AHOT – menettely)

 Vaihda esityskieleksi englanti