SoleOPS 3.10.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Satakunnan ammattikorkeakoulu 2017-2018

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti

AMK-tutkinto

Valitse ryhmä:

AKO17SP

Terveys- ja hyvinvointialat

AKO17SP (Julkaistu)

Etenemissuunnitelma

Osaamismatriisi

OPINTOJEN ETENEMISSUUNNITELMA/AMK-TUTKINTO

Kuntouksen ohjaus koulutusohjelman opetussuunnitelman vahvistamisprosessi on edennyt seuraavasti:

Hyvinvointi ja terveys -osaamisalueen johtotiimi on antanut lausuntonsa 19.9.2016.

Koulutusalan neuvottelukunta on antanut lausuntonsa 20.9.2016.

Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoimikunnassa 29.9.2016, jonka jälkeen opetuksesta vastaava vararehtori on hyväksynyt ja vahvistanut 16.11.2016 opetussuunnitelman käytettäväksi vuodesta 2017 alkaen.

OPETUSSUUNNITELMAT SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Satakunnan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja noudattavat eurooppalaista ja kansallista tutkintojen viitekehystä. Opiskelu perustuu joustavuuteen ja yksilöllistämiseen. Tavoitteena on ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen erilaisilla yhdistämisillä saavuttaa tavallisuudestakin poikkeavia osaamiskokonaisuuksia.

Opetussuunnitelmissa on määritelty tutkinnon edellyttämä osaaminen ja kuvattu moduulien/opintojaksojen osaamistavoitteet sekä käsiteltävät asiasisällöt. Tarkemmat toteutuskohtaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit kuvataan opintojaksoselosteilla.

Opetussuunnitelma on toteutuksen ja valintojen suunnittelun työväline. Opetussuunnitelma etenee perus- ja ammattiopintojen kautta harjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Opetussuunnitelma havainnollistaa opiskelijalle, miten hänen oppimisensa etenee kohti tutkintoa.

Ydinosaamisen kokonaisuuksilla opiskelija hankkii tutkinnon edellyttämän osaamisen. Täydentäviä opintoja valitsemalla opiskelija profiloituu kohti asettamiaan ammatillisia tavoitteita. Opiskelija voi sisällyttää henkilökohtaiseen suunnitelmaansa (HOPS) täydentäviä opintoja kaikista Samkin perustutkintojen koulutusohjelmista.

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkinnoissa noudatetaan Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakouluista (A1129/2014).

1 KUNTOUTUKSEN OHJAUKSEN KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

1.1 Lähtökohdat koulutukselle

Kuntoutusta on kuvattu muita yhteiskunnan palveluita täydentävänä toimintana ja siten se on yhteydessä yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon. Kuntoutuspalvelut ovat osa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita, osana sosiaalivakuutuksen, tapaturmavakuutuksen ja työeläkevakuutuksen palveluja. Kuntoutus kytkeytyy myös erityisenä tukena ja palveluina koulutukseen ja työterveyshuollon toimintaan. Kuntoutuksen palvelut koskevat kaikkia ihmisiä elämänkaaren eri vaiheissa. Kuntoutuksen tarpeen taustalla on monia erilaisia syitä, esimerkiksi sosiaalisia ongelmia, terveys- tai työkykyongelmia tai oppimisen ongelmia. Ongelmat voivat myös kasaantua samalle henkilölle tai perheelle.

Kuntoutuksen ohjaus on osa kuntoutusprosessia. Kuntoutuksen koordinointia ja ohjaavaa kuntoutuskumppanuutta tarvitaan varsinkin silloin, kun kuntoutuminen edellyttää pitkäaikaista muutosprosessia ja yhteiskunnan monen eri palvelusektorin yhteistyötä. Kuntoutuksen ohjauksen osaamisella tähdätään yli sektorirajat ylittävään, tai sektorien kohtaamispinnoilla tapahtuvaan ohjaustoimintaan, joka tarkoituksena on sujuvoittaa kuntoutujan omaa kuntoutumisprosessia.

Kuntoutusta ohjaavalta henkilöltä edellytetään kuntoutuspalvelujärjestelmän ja kuntoutusta koskevan lainsäädännön tuntemista sekä ihmisen toimintakyvyn laaja-alaista osaamista sekä kykyä toimia työssään kuntoutujalähtöisesti. Kuntoutusohjaus ei ole terapiaa, mutta hyvä ohjauskohtaaminen sisältää kuntoutujaa arvostavan läsnäolon, kuuntelun taidon ja kuntoutujan voimaantumista edistävää vuorovaikutusta. Kuntoutuksen ohjaukseen liittyvät erityispiireet muodostuvat kuntoutujasta ja kuntoutujan toimintakonteksteista, ohjaajan osaamisesta ja ohjauksen kontekstista sekä molempien em. elementtien vastavuoroisuudesta.

1.2 Kuntoutuksen ohjauksen koulutus ja tavoitteet

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkinnon laajuus on 210 opintopisteestä. Pohjakoulutusvaatimuksena hakijalla on toisen asteen ammatillinen tutkinto sosiaali-, terveys- tai kasvatuksen aloilta. Opintojen suunniteltu kesto on 3 - 3,5 vuotta. Ammattinimike ei ole nimikesuojattu, eikä kuulu toistaiseksi Valviran vahvistamiin ammattinimikkeisiin.

Kuntoutuksen ohjauksen koulutuksen aikana opiskelija omaksuu laaja-alaisen näkemyksen kuntoutuksesta ja toimintakyvystä sekä oppii tuntemaan kuntoutuspalvelua ohjaavat säädökset sekä kuntoutusmahdollisuudet. Opiskelija hankkii ajantasaista osaamista yksilöllisen ja yhteisöllisen kuntoutustarpeen laaja-alaisessa arvioinnissa ja kuntoutusprosessin asiakaslähtöisessä suunnittelussa. Opiskelija oppii tunnistamaan erilaisia ohjaustarpeita ja oppii toimimaan ohjaustilanteissa joustavasti kuntoutujan itsenäistä toimintakykyä, osallisuutta ja arjen sujumista edistävällä tavalla. Opiskelija oppii tuntemaan hyvän kuntoutuskäytännön periaatteet ja toimimaan työssään niitä soveltaen. Opiskelija oppii myös toimimaan asiantuntijana yhteiskunnallisissa tehtävissä ja yhteistyössä kuntoutuksen moniammatillisissa verkostoissa, tiimeissä ja kehitystehtävissä.

Kuntoutuksen ohjaajalla (AMK) on valmiudet toimia kuntoutukseen (toimintakyky, sosiaalinen, ammatillinen tai kasvatuksellinen) liittyvissä suunnittelu-, ohjaus-, arviointi- ja asiantuntijatehtävissä julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla, potilas- ja vammaisjärjestöissä, vakuutussektorilla, kuntoutuskeskuksissa tai työskennellä erilaisissa kuntoutuksen kehittämishankkeissa tai yrittäjinä. Tehdyn selvityksen perusteella Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuneet kuntoutuksen ohjaajat (AMK) ovat työllistyneet hyvin ja toimivat laajasti terveys-, kasvatus- ja sosiaalialan tai järjestöjen tehtävissä. Selvitys on luettavissa Theseus-tietokannassa verkko-osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112116231

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) – tutkinnolla saavutetut oppimistulokset (tiedot, taidot ja pätevyys) vastaavat koulutuksen kansallisen viitekehyksen (EQF/NQF) tasoa 6. Tämä tarkoittaa, että valmistuttuaan opiskelija on omaksunut alan keskeiset käsitteet ja teoreettisen tiedon, joita hän soveltaa työelämän erilaisissa tilanteissa. Opiskelija kykenee kriittisyyteen ja innovatiivisuuteen monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisussa. Hänellä on lisäksi valmiudet oman ja työryhmän osaamisen arviointiin ja kehittämiseen sekä jatkuvaan oppimiseen.

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa on välttämätöntä, että ammattiin valmistuttuaan opiskelija kykenee työssään kanssakäymiseen ja yhteistyöhön erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Kansainvälinen näkökulma on osa opetusta eri opintojaksoilla. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus valita opintoja vieraalla kielellä joko Satakunnan ammattikorkeakoulun tai muun korkeakoulun opetustarjonnasta. Opiskelija saa tietoa opiskelun alkuvaiheessa mahdollisuudesta suorittaa opintoja tai harjoittelua ulkomailla. Kansainvälisyys-osaaminen ilmenee kielitaitona, vuorovaikutustaitoina ja kulttuuriosaamisena

Opiskelija tarkastelee opinnoissaan yrittäjyyttä yhtenä tulevana uravalintanaan. Opetus-suunnitelmaan sisältyy pakollisina opintoina Yrittäjyyden perusteet 3 op, Terveystaloustiede 2 op ja Johtamisen opinnot 3 op. Yrittäjyyteen tähtäävän opiskelijan on mahdollista syventää yrityksen perustamisen ja liikeidean kehittämisen osaamistaan vapaasti valittavina opintoina SAMKin yrityskiihdyttämön koulutustarjontaa hyödyntäen.

1.3 Kuntoutuksen ohjaajan (AMK) ammatilliset osaamisalueet, eli kompetenssit.

Kuntoutuksen ohjaajan (AMK) ammattispesifisiä osaamisia on päivitetty yhteistyössä koulutusta tarjoavien organisaatioiden opetushenkilöstön toimesta syksyllä 2015.

Kuntoutuksen asiakastyön osaaminen

  • Tuntee kuntoutuksen kohderyhmät ja asiakkuudet
  • Toimii ohjaustyössään kuntoutujalähtöisesti vahvistaen kuntoutujan osallisuutta
  • Hallitsee dialogisen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen ja tukee kuntoutujaa ja hänen läheisiään kuntoutusprosessin aikana

Kuntoutuksen palvelujärjestelmäosaaminen

  • Hyödyntää tietoa kuntoutuksen palvelujärjestelmästä, palveluista, toimintamuodoista ja toimijoista
  • Osaa soveltaa ohjaustyössään kuntoutuksen lainsäädäntöä ja muuta ohjeistusta kuntoutusmahdollisuuksia arvioitaessa
  • On selvillä kuntoutustoiminnan vastuunjaosta, kustannuksista ja rahoituskanavista
  • On selvillä kuntoutuksen asemasta ja merkityksestä kansallisesti ja kansainvälisesti

Kuntoutustarpeiden ja -mahdollisuuksien arviointiosaaminen

  • Ymmärtää ja osaa tunnistaa erilaisia kuntoutustarpeita aiheuttavia tekijöitä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla
  • Osaa arvioida laaja-alaisesti kuntoutujan työ-ja toimintakykyä ja arjessa selviytymistä, erityisesti suorituksia, osallisuutta ja ympäristöä
  • Osaa arvioida kuntoutumisen tarpeita, odotuksia ja kuntoutusmahdollisuuksia
  • Käyttää näyttöön ja hyviin toimintakäytäntöihin perustuvia menetelmiä
  • Selvittää kuntoutujan kuntoutukseen liittyvät etuudet ja sosiaaliturvan

Ohjaus- ja opetusosaaminen

  • Osaa käyttää ja soveltaa erilaisia ohjausmenetelmiä kuntoutusprosessin vaiheissa tarkoituksenmukaisesti, eettisesti ja tavoitteellisesti
  • Valmentaa kuntoutujaa ottamaan vastuuta kuntoutumisestaan
  • Motivoi, ohjaa, opettaa ja tukee kuntoutujaa ja hänen sosiaalista verkostoaan kuntoutumisprosessissa
  • Ohjaa kuntoutujaa käyttämään tarkoituksenmukaisia palveluja
  • Osaa toimia kouluttajana ja asiantuntijatehtävissä

Kuntoutuksen suunnittelu- ja johtamisosaaminen

  • Suunnittelee kuntoutumisprosesseja yhdessä asiakkaan ja moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän kanssa
  • Osaa laatia hyvän kuntoutuskäytännön mukaisen kuntoutussuunnitelman moniammatillisesti
  • Arvioi ja edistää kuntoutuksen ja kuntoutusohjauksen laatua ja vaikuttavuutta
  • Omaa taloudellista, hallinnollista ja työnjohdollista osaamista
  • Suunnittelee ja toteuttaa erilaisia projekteja

Moniammatillinen yhteistyöosaaminen

  • Valmentaa kuntoutujaa moniammatilliseen yhteistyöhön
  • Käynnistää ja koordinoi monialaista ja – ammatillista yhteistyötä ja toimii erilaissa kuntoutusverkostoissa
  • Osaa arvostaa ja hyödyntää työssään moniammattilista kuntoutuksen toimijaverkostoa
  • Käyttää moniammatillisen yhteistyön menetelmiä

Työelämän kehittämisosaaminen

  • Tunnistaa kuntoutus- ja kuntoutumisprosesseissa kehittämishaasteita ja osaa kehittää toimintaa itsenäisesti tai osana moniammatillista tiimiä
  • Omaa valmiudet kuntoutuksen ohjauksen ja palvelujen kehittämiseen
  • Tukeutuu tutkittuun tai näyttöön perustuvaa tietoon kehittämistyössään
  • Kehittää omaa ammatillista osaamistaan

2 OPISKELU KUNTOUTUKSEN OHJAUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Kuntoutuksen ohjauksen koulutus toteutetaan ns. monimuoto-opetuksena, mikä tarkoittaa opiskelua lähitapaamisina ja verkon välityksellä, oppimista tehtävien, projektien ja harjoittelun avulla ja sekä itsenäisenä opiskeluna. Itsenäisen opiskelun osuus korostuu monimuoto-opiskelussa.

Lähiopetus toteutuu ns. luokkaopetuksena SAMKin kampuksella, verkkotapaamisena tai ryhmän yhteisinä opintokäynteinä ja seminaareina. Ryhmälle laaditaan lukukausittain yhteinen työjärjestys ja itsenäisen opiskelun suunnittelusta vastaa opiskelija itse. Lähiopetuksen määrä on opintojen alkuvaiheessa suurempi ja vähenee opintojen edetessä. Lähiopetukset tiivistetään lukukautta kohti kahteen lähiviikkoon ja sen lisäksi muutamiin kahden päivän lähiopetusjaksoihin.

Opintojen alussa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Itseohjautuva oppija suunnittelee opetussuunnitelman (OPS) puitteissa omat oppimistavoitteensa. Opiskelija voi koulutukseen hyväksymisen jälkeen hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT). Opiskelijan velvollisuutena on osoittaa aiemmin hankkimansa osaaminen ja selvittää osaamisen vastaavuus koulutusohjelman opintojaksoihin ja osaamistavoitteisiin.

Oppimisprosessissa keskeistä on sekä oppijan että oppimisryhmän aktiivisuus, reflektiivisyys ja vastuu omasta ja ryhmän oppimisesta. Itsenäiseen opiskeluun kuuluu tiedon hakua ja valikointia, tietoon perehtymistä, kirjallisia tehtäviä itsenäisesti tai pienryhmässä. Opiskelijan oppimista ja kehittyvää ammatillisuutta tuetaan koulutuksen ajan kestävän tutoroinnin avulla. Tutoropettaja käy opiskelijan kanssa lukukausittain HOPS-keskustelun, jossa yhteydessä suunnitellaan ja arvioidaan opiskelijan opintojen sekä osaamisen kehittymistä ja tarkennetaan oppimisen tavoitteita. Opiskelijan itsearviointi on osa keskustelua. SAMK:ssa toimii myös oppilaskunta SAMMAKKO, jonka kautta opiskelija voi saada vertaistutorin tukea. Opiskelija voi antaa palautetta jokaisesta opintojaksosta kirjallisesti ja lukukausittain järjestetään opiskelijoille palautetilaisuus, josta kertyvää tietoa hyödynnetään SAMK:n opetuksen kehittämisessä.

Verkkovälitteinen opiskelu on lisääntynyt viime vuosina. Myös ohjauskeskusteluja, opiskelijoiden keskinäistä ryhmätyöskentelyä ja tenttien suoritusta voidaan toteuttaa verkossa. Verkko-opintojen määrä vaihtelee eri opintojaksoilla. SAMK kampuksella toimitaan BYOD –periaatteella, jonka mukaan kukin opiskelija tuo mukanaan oman verkkolaitteensa. Opiskelu edellyttää opiskelijalta suunnitelmallisuutta, itseohjautuvuutta ja riittäviä verkko-opiskeluvalmiuksia ja -välineitä.

Opinnot koostuvat perusopinnoista, ammattiopinnoista, ohjatusta harjoittelusta, opinnäytetyöstä sekä vapaasti valittavista opinnoista. Kuntoutuksen ohjauksen koulutusohjelman opintoihin sisältyy perusopintoja 22 op, ammattiopintoja 103 op (joista case harjoittelua 15 op), harjoittelua työelämässä 60 op, opinnäytetyö 15 op, kypsyysnäyte ja vapaasti valittavia opintoja 10 op

Perusopinnot 22 op

Perusopinnoissa (22 op) opiskelija orientoituu ammattikorkeakouluun oppimisympäristönä ja tuleviin opintoihin. Opiskelija oppii käyttämään opintojen suunnittelun ja toteutuksen kannalta välttämättömiä ICT-sovelluksia. Lisäksi hän saavuttaa ammatissaan tarvittavat viestintätaidot ja toisen kotimaisen kielen hallinnassa valtion virkamieheltä edellytettävän kielitaidon sekä saavuttaa sellaisen vieraan kielen (englanti) suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Opiskelija perehtyy perusopinnoissa yrittäjyyteen uravaihtoehtona ja oppii liiketoiminnan suunnittelun perusteet. Perusopintoihin kuuluu myös työyhteisövalmiuksien ja projektiopintojen perusteet. Opiskelijan kasvu kohti kuntoutuksen ohjaajan ammattia käynnistyy.

Ammattiopinnot 103 op

Opiskelija perehtyy ammattiopinnoissa tulevan ammattinsa ja tehtäviensä keskeisiin asiakokonaisuuksiin ja arjen käytäntöihin sekä niiden taustalla vaikuttaviin tieteellisiin perusteisiin. Valmistuttuaan opiskelija kykenee itsenäisesti työskentelemään kuntoutuksen asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä osallistumaan kuntoutusalan tai työyhteisöjen kehittämiseen.

Ammattiopinnoissa opiskelija saavuttaa kuntoutuksen ohjaajan ammatin edellyttämän ydinosaamisen. Ammatillinen asiantuntijuus muodostuu monialaisesta kuntoutus- ja kuntoutuksen ohjauksen tiedosta ja sen soveltamisesta. Asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää alan tutkimustiedon seuraamista sekä kykyä yhdistää tietoa ja kriittisesti arvioida käytännön toimintaa.

Kuntoutujalähtöinen työtapa on ohjaustyöskentelyn perusta. Koulutuksessa opiskellaan ammatillisina aineina asiakaslähtöistä työtapaa, kuntoutuksen perusteita ja lainsäädäntöä sekä kuntoutuksen palvelujärjestelmän rakennetta ja toimintaa. Opiskelija oppii tuntemaan kuntoutuspalveluihin sekä palvelujen rahoittajiin ja järjestäjiin. Opiskelija osaa arvioida kuntoutustarvetta ja kuvata työ- ja toimintakykyä laaja-alaisesti, hyödyntää työssään hyvää kuntoutuskäytäntöä, asiakaslähtöistä ja yksilöllistä kuntoutusprosessin ohjausta. Ammattiopinnoissa opiskelija kasvaa osaavaksi ohjaajaksi, omaksuu erilaisia ohjauksen menetelmiä ja oppii valitsemaan sopia menetelmiä asiakaslähtöisesti. Kuntoutuksen ja kuntoutuksen ohjauksen tutkimus- ja kehittämistyö, laadun hallinta ja johtamisen perusopinnot sisältyvät ammatillisiin opintoihin.

Ammatillisissa opinnoissa harjoittelua (simulaatio ja case) yhteensä 15 op. Opintojaksoon liittyvä case harjoittelu näkyy kunkin opintojaksokuvauksen otsikossa sulkeissa (josta op harj.).

Harjoittelu 60 op (+15 op case harjoittelua ammattiopinnoissa)

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan opiskeluun sisältyy pakollinen harjoittelu, jonka laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain. Harjoittelusta 15 op toteutuu ammattiopinnoissa case ja simulaatio harjoitteluina. Case tai simulaatio harjoittelua sisältyy opintojaksojen KO170301, KO170302, KO170303, KO170304,KO170402, KO170403, KO170404,KO170501, KO170503,K0170504 ja KO170601 toteutuksiin. Case -harjoittelu harjoittaa ja valmentaa opiskelijoita ammattitaidon kannalta keskeisiin tehtäviin, tietojen ja taitojen käyttöön työelämän kanssa toteutuvassa harjoittelussa.

Harjoittelu työelämässä (60 op) on tavoitteellista, sopimuspohjaista, ohjattua ja arvioitua. Työpaikoilla tapahtuva harjoittelu voidaan suorittaa yksityisellä tai julkisella sektorilla, järjestösektorilla, kuntoutusalan hankkeissa tai yrittäjän ohjauksessa Suomessa tai ulkomailla. Työpaikoilla tapahtuva harjoittelu koostuu kuudesta eri harjoittelujaksosta HAKO1501, HAKO0502, HAKO0503, HAKO1504, HAKO1005,HAKO1006.

Kuntoutuksen perusharjoittelussa opiskelija oppii toimimaan osana työyhteisön moniammatillista tiimiä. Kohdatessaan erilaisia kuntoutujia, opiskelija harjaantuu vuorovaikutus- ja kohtaamistaidoissaan. Opiskelija oppii myös käyttämään työssään rakenteista dokumentointia. Opiskelija oppii havainnoimaan kuntoutujan arjessa selviytymistä ja toimintakykyä sekä osaa käyttää havaintojaan kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kirjaamisessa. Harjoittelu kuntoutuksen palvelujärjestelmissä tuottaa opiskelijalle monipuolisen kuvan kuntoutuksen palveluista ja kuntoutuksen palvelun tuottajista ja erilaisista kuntoutuspoluista. Myös opiskelijan oman kuntouttajaverkoston muodostus käynnistyy. Kuntoutusohjauksen harjoittelu järjestösektorilla tuottaa opiskelijalle tietoa potilas- tai vammaisjärjestön asemasta kuntoutuspalvelujen kentässä ja tietoa työllistymismahdollisuuksista kolmannella sektorilla.

Kuntoutuksen ohjauksen perusharjoittelussa opiskelija oppii arvioimaan yksilöllistä kuntoutustarvetta ja arjessa selviytymistä. Hän käyttää harjoittelussa työ- ja toimintakyvyn laaja-alaista kuvausluokitusta (ICF), laatii asiakaslähtöisiä ja mitattavissa olevia tavoitteita ja kuntoutusuunnitelmia ja osaa arvioida niitä. Kuntoutuksen ohjauksen syventävän harjoittelun aikana opiskelija syventää osaamistaan kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutumisprosessin suunnittelussa sekä kuntoutujan osallisuuden ja kuntoutumisprosessin edistämisessä ja kehittyy ohjaajan taidoissaan. Opiskelija laajentaa käsitystään kuntoutuspalvelujen verkostosta ja oppii hyödyntämään toimijaverkostoa harjoittelussa. Opiskelija käyttää harjoittelussa erilaisia ohjauksen menetelmiä ja valikoi niitä tilanteen vaatimusten mukaan.

Harjoittelu kuntoutuksen ohjauksen erityisalueella on opiskelijan oman urakehitystä ja työllistymistä vahvistava harjoittelu, joka voi olla asiakastyön harjoittelua tai harjoittelua hankkeessa, etäkuntoutuksen kehittämisen parissa, kuntoutus- tai kuntoutuksen ohjaus palvelujen kehittämistehtävissä.

Opinnäytetyö 15 op

Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa, että hän osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyö on kokonaisvaltainen ammatillisen kasvun prosessi, jossa tapahtuu sekä ammatillisten että yleisten kompetenssien mukaista osaamisen kehittymistä. Opinnäytetyön tehnyt opiskelija osaa kehittää ammattialaansa kriittisesti omaan ajatteluun ja tutkimustietoon perustuen. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä työelämän kanssa.

Kieliopinnot

Lainsäädäntö (424/2003, 932/2014 ja 1129/2014) edellyttää ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta ruotsin tai suomen kielen taitoa sekä yhden tai kahden vieraan kielen taitoa. Taito voidaan osoittaa osana ammattikorkeakouluopintoja tai muulla tavalla. Toisessa kotimaisessa kielessä on saavutettava vähintään erinomainen ja toisesta vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taso. Ruotsin ja suomen kielessä on saavutettava sellainen taso, jota edellytetään julkisyhteisön henkilöstöltä kaksikielisellä virka-alueella. Sekä suomen että ruotsin kielessä ja lisäksi yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä on saavutettava lisäksi taso, joka tarvitaan ammatin harjoittamisessa ja ammatillisessa kehittymisessä.

Kypsyysnäyte

Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy opinnäytetyön alalta kirjoitettu kypsyysnäyte (A352/2003) Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä, että hän on perehtynyt alaansa ja että hän hallitsee suomen tai ruotsin kielen. Kypsyysnäyte suoritetaan sekä ammattikorkeakoulututkinnossa että ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa.

Vapaasti valittavat opinnot 10 op

Opiskelijan on oikeus sisällyttää tutkintoonsa vähintään opetussuunnitelman mukainen määrä vapaasti valittavia opintoja. Opinnot voidaan valita oman tai jonkun muun korkeakoulun tarjonnasta. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan hyväksyä myös osaamisen osoittamisella (AHOT –menettely) suoritettuja opintoja.

3 OSAAMISEN KASVU

Osaamisen kasvu kuvaa opiskelijan taitojen ja tietojen syvenemistä/etenemistä perustasolta kehittyneen osaamisen tasolle.Opetussuunnitelman opintojaksojen osaamistulosten ja asiasisältöjen jälkeen on merkitty, mitä osaamisen tasoa opintojakso edustaa. Tasot ovat perustaso, edistynyt ja kehittynyt osaaminen. Perusosaaminen on osaamista, joka ei edellytä aiempaa aiheen mukaista osaamista. Edistyneessä osaamisessa sovelletaan perusosaamiseen liittyvää tietoa ja taitoa, joka voi edellyttää aiempaa osaamista. Kehittynyt osaaminen edellyttää aiempaa osaamista ja vaativuudessaan ajoittuu usein tutkinnossa opintojen loppuvaiheeseen.

Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan opiskelija hankkii opiskeluun liittyviä perustaitoja, oppii kirjallisen ja suullisen viestinnän perusteet ja perehtyy SAMK ICT- sovelluksiin. Hän myös orientoituu opintoihin sekä tulevaan ammattiinsa. Ammatillisiin opintoihin kuuluu ensimmäisen opiskeluvuoden aikana perustason opintoja asiakaslähtöisyyden, kuntoutuksen lähtökohtien, toimintaympäristöjen, lainsäädännön sekä kuntoutumisprosessin suunnittelun sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin teemoista. Ensimmäisen vuoden opinnoissa opiskelija hankkii perustiedot asiakastyöosaamisesta, kuntoutuksen palvelujärjestelmästä ja toimintaympäristöstä sekä oppii yhdistämään kuntoutustarpeen ja kuntoutusmahdollisuudet. (vrt. kompetenssit).

Toisena vuotena (edistynyt osaaminen) opiskelija kehittyy ohjaajana, syventää osaamistaan osallisuuden ja esteettömyyden edistämisessä. Hän myös hankkii osaamista työelämän kehittämiseksi ja soveltaa käytäntöön ensimmäisen vuoden opintojaan sekä käynnistää työelämälähtöisen opinnäytetyönsä. Opiskelijan osaaminen kehittyy ohjauksen taidoissa, monialaisessa ja verkostomaisessa toiminnassa, osallisuuden edistämisessä ja työelämän kehittämisessä. Kolmannen vuoden opinnoissa (kehittynyt osaaminen) opiskelija syventää, laajentaa ja soveltaa ammatillista osaamistaan työelämä harjoittelussa, hankkii osaamista työyhteisön johtamisen ja laadunhallinnan taidoissa, digitaalisissa palveluissa ja kuntoutuksen palvelujen kehittäjänä.                     

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti