SoleOPS 3.10.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Satakunnan ammattikorkeakoulu 2018-2019

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti

AMK-tutkinto

Valitse ryhmä:

NKU18SK

Taiteet ja kulttuurialat

NKU18SK (Muokattavana)

Etenemissuunnitelma

Osaamismatriisi

OPINTOJEN ETENEMISSUUNNITELMA/AMK-TUTKINTO

Kuvataiteen koulutusohjelman opetussuunnitelman vahvistamisprosessi on edennyt seuraavasti:

Hyvinvointi ja terveys osaamisalueen johtotiimi on antanut lausuntonsa 20.6.2016.

Kuvataiteen koulutuksen neuvottelukunnan jäsenet ovat toimittaneet lausuntonsa sähköpostitse toukokuun 2016 aikana.

Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoimikunnassa 29.9.2016, jonka jälkeen opetuksesta vastaava vararehtori on hyväksynyt ja vahvistanut 11.11.2016 opetussuunnitelman käytettäväksi vuodesta 2017 alkaen.

OPETUSSUUNNITELMAT SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Satakunnan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja noudattavat eurooppalaista ja kansallista tutkintojen viitekehystä. Opiskelu perustuu joustavuuteen ja yksilöllistämiseen. Tavoitteena on ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen erilaisilla yhdistämisillä saavuttaa tavallisuudestakin poikkeavia osaamiskokonaisuuksia.

Opetussuunnitelmissa on määritelty tutkinnon edellyttämä osaaminen ja kuvattu moduulien/opintojaksojen osaamistavoitteet sekä käsiteltävät asiasisällöt. Tarkemmat toteutuskohtaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit kuvataan opintojaksoselosteilla.

Opetussuunnitelma on toteutuksen ja valintojen suunnittelun työväline. Opetussuunnitelma etenee perus- ja ammattiopintojen kautta harjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Opetussuunnitelma havainnollistaa opiskelijalle, miten hänen oppimisensa etenee kohti tutkintoa.

Ydinosaamisen kokonaisuuksilla opiskelija hankkii tutkinnon edellyttämän osaamisen. Täydentäviä opintoja valitsemalla opiskelija profiloituu kohti asettamiaan ammatillisia tavoitteita. Opiskelija voi sisällyttää henkilökohtaiseen suunnitelmaansa (HOPS) täydentäviä opintoja kaikista Samkin perustutkintojen koulutusohjelmista.

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkinnoissa noudatetaan Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakouluista (A1129/2014).

2 OPISKELU KUVATAITEEN KOULUTUSOHJELMASSA

Kuvataiteilija tarvitsee ammattinsa harjoittamisessa ja työnsä kehittämisessä monipuolista tiedollista ja taidollista osaamista. Opiskelu kuvataiteen koulutusohjelmassa takaa vapaan taiteilijan työssä toimimisessa tarvittavan taidollisen ja tiedollisen pohjan. Yhteiskunta tarvitsee taiteilijoita ylläpitämään henkisen kulttuurin perustaa. Taiteellinen luovuus on kaiken luovan työn ytimessä, mutta se mahdollistaa myös luovuuteen kannustavan ilmapiirin rakentamisen yhteiskuntaan. Luovuus on monien uusien työtehtävien mahdollistaja.

Kuvataiteilijat toimivat jatkuvasti laajentuvan visuaalisen alueen erikoisasiantuntijoina. Heillä on erityinen kyky artikuloida kuvien avulla ja tuottaa merkityksiä, jotka kiinnittyvät henkiseen kulttuuriperintöömme ja osallistuvat kriittiseen keskusteluun. Taiteella on tehtävä ylläpitää henkistä hyvinvointia ja lisätä sosiaalista vuorovaikutusta ja empatiaa. Kuvataiteilijoille on myös eduksi kehittää viestintäosaamistaan sekä yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat moniammatillisen tiimityöskentelyn. Luovalla osaamisella on myös potentiaalia uudenlaisen työtehtävien kehittämisessä. Vapaan taiteilijan työssä menestyminen edellyttää jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön reagoimista, mutta myös aktiivisena toimijana kykyä proaktiivisesti olla itse muuttamassa kuvataiteen kenttää.

Kulttuurialan koulutuksella on omat erityispiirteensä suhteessa muihin koulutusaloihin. Kulttuurin kentällä toimiminen edellyttää usein taiteellista lahjakkuutta ja halua työskennellä ilman selkeästi määriteltävää ammattikuvaa. Kuvataiteilijan ammatti edustaa erityistä vapaan taiteen alaa, jossa alan kehittyminen on taiteilijakunnan oman luovan työskentelyn varassa. Kuvataiteilijan työn vastuullisuus ja itseohjautuvuus edellyttävät koulutuksessa perehtymistä alan traditioon ja tekemisen taitoihin. Oman näkemyksen ja omien ilmaisullisten tavoitteiden toteuttaminen vaativat vahvaa sisäistä motivaatiota ja kykyä keskittyä työskentelemään tavoitteellisesti.

Kuvataiteen opetuksessa intensiiviset työpajajaksot muodostavat keskeisen opiskelutavan. Käytännön kuvataidetyöpajoihin integroituu kunakin lukukautena teoriaopetusta, joka toteutetaan luento- ja monimuoto-opetuksena. Oman taiteellisen työskentelyn kehittäminen tiiviissä henkilökohtaisessa ohjauksessa antaa hyvät lähtökohdat kehittää luovuutta kunkin omien tavoitteiden pohjalta. Yhteiset vuosittaiset taiteelliset seminaarit korostavat opiskelun taiteellisen prosessin keskeisyyttä ja mahdollistavat kaikkien vastuuopettajien osallisuuden. Omien opiskelutavoitteiden määrittely prosessipäiväkirjan avulla mahdollistaa ohjauksellisesti selkeän arviointityökalun.

Ensimmäisenä opiskeluvuotena hankitaan perusosaamista sekä kuvataiteen perinteisistä menetelmistä että uudemmista, digitaalista kulttuuria hyödyntävistä työkaluista. Opiskelijat saavat tuntumaa ilmaisukeinoihin, joiden perusteella he voivat tehdä omien osaamistavoitteiden mukaisia valintoja.Perusopinnot ovat pääasiassa ensimmäisen opiskeluvuoden opintoja, joissa perehdytään kuvataiteen perustekniikoihin. Perusopintoihin kuuluvatmyös taidehistorian opintojakso sekä ensimmäinen kuvataiteen vuosiseminaari.

Toisen ja kolmannen vuoden aikana opiskelijat valitsevat ammattiopintoja omien tavoitteidensa pohjalta. Opiskelijoilla on mahdollisuus keskittyä lähes täysin taidemaalauksen tai kuvanveiston opintoihin tai valita grafiikan tai esitystaiteen opintokokonaisuuksia. Näin opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä valintoja ammattiopinnoissa ja luoda erilaisia kuvataiteilijan ammatti-identiteettejä. Koulutusohjelman tavoitteena on hyvä ammattiosaaminen jollakin kuvataiteen osa-alueella, mutta mahdollistaa myös monipuolisen kuvallisen osaamisen.

Kuvataiteen koulutusohjelmassa on sekä vaihtoehtoisia ammattiopintoja (Kuvanveisto, maalaus, grafiikka ja esitystaide) että yhteisiä ammattiopintoja. Yhteisiin ammattiopintoihin sisältyy sekä teoria-aineita että taiteellisen prosessin ohjattu seuranta vuosittaisissa kuvataiteen seminaareissa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös kuvataiteilijoiden projektiosaamiseen, työelämävalmiuksiin ja talousosaamiseen.

Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana omaksuttujen perustaitojen perusteella opiskelijat valitsevat toisen opiskeluvuoden alusta alkaen ammattiopintoja. Toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä valinta kahden tai kolmen samanaikaisen opintojakson välillä. Kullakin opiskelijalla on mahdollisuus omien henkilökohtaisten tavoitteiden kannalta hankkia itselle sopivaa taiteellista osaamista. Kuvanveiston ja maalaustaiteen tekniikoiden opiskelulle on varattu enemmän opintojaksoja kuin taidegrafiikalle ja esitystaiteelle. Esitystaidetta ja grafiikkaa on tarjolla yhden lukuvuoden laajuinen kokonaisuus. Näihin aloihin keskittyvillä opiskelijoilla on mahdollisuus syventää osaamistaan myös opiskelijavaihdossa. Ammattiopintojen opintojaksot vaihtuvat aina samaan aikaan, joten opiskelija voi suunnitella opintonsa tehokkaasti ja varmistaa opintopisteiden karttumisen. Neljäntenä opiskeluvuotena on mahdollisuus täydentää ammattiosaamista sekä tutkintoon kuuluvaa vapaasti valittavien opintojen osuutta.

Kuvataiteilijan ammatti edellyttää monipuolista taiteen eri osa-alueiden tuntemusta ja niihin perehtyminen opintojen aikana on välttämätöntä oman taiteellisen suuntautumisen löytämiseksi. Kuvataiteilija (AMK) opinnoissatarjotaan sen vuoksi 2. ja 3. opintovuonnaopiskelijoille mahdollisuus oman kiinnostuksen mukaan valita 100 opintopisteen laajuisesta vaihtoehtoisten ammattiopintojen tarjonnasta 40 opintopisteen laajuiset opinnot. Opintojen toteutuksessa noudatetaan opiskelijaenemmistön valintoja siten, että opintojaksoja, joille ei ilmoittaudu riittävästi opiskelijoita, ei toteuteta kyseisenä vuonna. Samasta 2.ja 3. vuoden vaihtoehtoisten opintojen tarjonnasta opiskelija valitsee pääsääntöisesti myös opintoihin kuuluvat 15 op laajuiset vapaasti valittavat opinnot.

Neljäntenä vuonna kuvataiteilijan ammattiosaamiseen kypsyminen osoitetaan opinnäytetyöllä. Opinnäytetyön taiteellisen produktion mahdollisimman suuren julkisuuden kautta taiteilijat saavat hankittua itselleen huomiota ja palautetta kuvataiteen kentällä. Tätä toimintaa opiskelijat ovat ehtineet harjoitella opintojensa aikana, mutta viimeisenä vuotena heillä tulee olla kykyä kestää ja hallita julkisuuden paineet. Opinnäytetyöhön sisältyy myös kirjallinen osuus, jossa valmistuva kuvataiteilija osoittaa valmiutensa tuottaa tutkimuksellista tekstiä ja kyvyn tavoitteellisesti kehittää omaa taidekäsitystään.

3 OSAAMISEN KASVU

Osaamisen kasvu kuvaa opiskelijan taitojen ja tietojen syvenemistä/etenemistä perustasolta kehittyneen osaamisen tasolle.

Opetussuunnitelman opintojaksojen osaamistulosten ja asiasisältöjen jälkeen on merkitty, mitä osaamisen tasoa opintojakso edustaa. Tasot ovat perustaso, edistynyt ja kehittynyt osaaminen.

Perusosaaminen on osaamista, joka ei edellytä aiempaa aiheen mukaista osaamista. Edistyneessä osaamisessa sovelletaan perusosaamiseen liittyvää tietoa ja taitoa, joka voi edellyttää aiempaa osaamista. Kehittynyt osaaminen edellyttää aiempaa osaamista ja vaativuudessaan ajoittuu usein tutkinnossa opintojen loppuvaiheeseen.

Kuvataiteen opiskelijan osaamisen kasvu perustuu myös monipuoliseen harjoittelun toteuttamiseen.

Harjoittelun ohjaus ja suunnittelu lähtee kunkin opiskelijan henkilökohtaisista tarpeista, kyvyistä ja urasuunnitelmista.

Varsinkin ensimmäisessä harjoittelujaksossa suositellaan tutustumaan taidemaailman erilaisiin toimijoihin: galleriat, taidemuseot, residenssit, kesänäyttelyt ja muut taiteen tuotanto-organisaatiot. Myös perinteinen ammattitaiteilijan assistenttina toimiminen on hyvä vaihtoehto alan työelämään perehtymisen kannalta. Harjoittelun aikana suositellaan myös verkostoitumaan alan eri toimijoihin ja tekemään omaa yleisötyötä, eli hankkimaan omalle tuotannolleen yleisöjä ja kontakteja. Kansainvälinen harjoittelu on myös suotavaa ja siihen kannustetaan. Omien taidenäyttelyjen tekeminen on edelleen varsinkin pidemmälle ehtineille opiskelijoille hyvä tapa testata opiskelun aikana opittuja kykyjä työelämässä.

Kuvataiteen kompetenssit

Kuvataiteen koulutusohjelman perustana ovat kansallisena yhteistyönä määritellyt kuvataiteen osaamisalueet. Kaikista opetussuunnitelman opintojaksoista löytää vähintään yhden kompetenssin alueeseen kuuluvaa osaamisen kehittämistä.

  • Kuvataiteen tradition osaaminen

• tuntee taidemaailman käytäntöjä, nykytaiteen ilmiöitä ja taidehistorian perinteitä
• seuraa aktiivisesti taiteen ilmiöitä
• hallitsee kuvataiteen tekniikoita, välineitä ja työsuojelua teoriassa ja käytännössä
• osaa toimia taiteen kentällä ja esittää julkisesti työnsä tuloksia

  • Kuvallinen osaaminen

• osaa havainnoida ja tulkita ympäristöä ja muuttaa niitä erilaisiksi sisällöiksi ja taideteoiksi
• hallitsee värin, muodon, tilan ja ajan kuvallisen ilmaisun keinot
• hallitsee kuvataiteen käsitteelliset lähtökohdat
• osaa hyödyntää luovuutta ja oman ilmaisun mahdollisuuksia visuaalisessa kulttuurissa
• tunnistaa laajenevan kuvataidekentän haasteet

  • Kuvataiteilijan identiteetin rakentaminen

• tunnistaa oman ydinosaamisensa ja kykenee sen kehittämiseen
• ymmärtää taiteilijan ammatin harjoittamisen ja kehittämisen mahdollisuudet muuttuvassa yhteiskunnassa.
• osaa tehdä itsenäisiä taiteellisia valintoja ja toimia aktiivisesti taiteen kentällä
• tuntee ja hallitsee omia taiteellisia prosesseja
• kykenee arvioimaan ja analysoimaan omaa ja toisten tekemistä

  • Kuvataiteilijan yhteiskuntaosaaminen

• tunnistaa yhteiskunnallisen näkökulman taiteilijan työssä ja osaa toimia yhteisöllisissä projekteissa
• ottaa kuvataiteilijana vastuun ympäristöstään eettisesti, esteettisesti ja tulevaisuusorientoituneesti
• osaa tarkastella kriittisesti ja rakentavasti ympäristöään
• hallitsee kyseenalaistamisen taidon
• tiedostaa alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen taiteen toimintaa
• kykenee kantamaan vastuuta elinympäristönsä esteettisyydestä

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti