SoleOPS 3.10.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Satakunnan ammattikorkeakoulu 2016-2017

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti

AMK-tutkinto

Valitse ryhmä:

AHT16SR NHT16SP3 NHT16SP4 NHT16SP5 NHT17KP1 NHT17KP2

Terveys- ja hyvinvointialat

NHT17KP1 (Julkaistu)

Etenemissuunnitelma

Osaamismatriisi

OPINTOJEN ETENEMISSUUNNITELMA/AMK-TUTKINTO

1 OPETUSSUUNNITELMAT SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Hoitotyön koulutusohjelman opetussuunnitelman vahvistamisprosessi on edennyt seuraavasti:

Hoitotyön koulutuksen neuvottelukunta on antanut lausunnon 4.2.2016. Osaamisalueen johtotiimi on antanut lausunnon 18.5.2016.

Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoimikunnassa 23.5.2016 ja 27.9.2016 opetuksesta vastaava vararehtori on hyväksynyt ja vahvistanut opetussuunnitelman käytettäväksi vuodesta 2017 alkaen.

Satakunnan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja noudattavat eurooppalaista ja kansallista tutkintojen viitekehystä. Opiskelu perustuu joustavuuteen ja yksilöllistämiseen. Tavoitteena on ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen erilaisilla yhdistämisillä saavuttaa tavallisuudestakin poikkeavia osaamiskokonaisuuksia.

Opetussuunnitelmissa on määritelty tutkinnon edellyttämä osaaminen ja kuvattu moduulien/opintojaksojen osaamistavoitteet sekä käsiteltävät asiasisällöt. Tarkemmat toteutuskohtaiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit kuvataan opintojaksoselosteilla.

Opetussuunnitelma on toteutuksen ja valintojen suunnittelun työväline. Opetussuunnitelma etenee perus- ja ammattiopintojen kautta harjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Opetussuunnitelma havainnollistaa opiskelijalle, miten hänen oppimisensa etenee kohti tutkintoa.

Ydinosaamisen kokonaisuuksilla opiskelija hankkii tutkinnon edellyttämän osaamisen. Täydentäviä opintoja valitsemalla opiskelija profiloituu kohti asettamiaan ammatillisia tavoitteita. Opiskelija voi sisällyttää henkilökohtaiseen suunnitelmaansa (HOPS) täydentäviä opintoja kaikista Samkin perustutkintojen koulutusohjelmista.

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkinnoissa noudatetaan Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakouluista (A1129/2014).

2 HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2.1 Yhteiskunnan ja työelämän tarve

Sosiaali- ja terveysalan yhteiskunnallisena tehtävänä on terveyden, toimintakykyisyyden ja sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ennalta ehkäiseminen ja hoito. Hoitotyön koulutuksen tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija osaa toimia sekä itsenäisesti että moniammatillisissa työryhmissä hoitotyön asiantuntijana ja kehittää sosiaali- ja terveysalaa. Hoitotyön koulutusohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon sairaanhoitaja, (AMK 210 op). Terveysalan ammatinharjoittajina sairaanhoitajilta edellytetään monitieteistä ja -kulttuurista osaamista, joka pohjaa terveydenhuollossa yleisesti hyväksyttyihin arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Sairaanhoitajan toimintaa ohjaavat voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, eettiset suositukset ja sairaanhoitajan eettiset ohjeet sekä Suomen terveyspoliittiset linjaukset. Väestön palvelutarpeissa ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, uusi tutkimustieto, palvelurakenteen kehittäminen sekä sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat vaikuttavat keskeisesti hoitotyössä toimivien tehtäväkuvien uudistamiseen ja alan koulutukseen. Potilasturvallisuuden varmistaminen on ammattieettinen perusvaatimus terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisessa toiminnassa. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia painottaa ammatillista osaamista turvallisen hoidon keskeisenä edellytyksenä ja potilasturvallisuuden huomioimista kaikessa terveysalan koulutuksessa. Säännökset hoitoon pääsyn parantamisesta ja terveydenhuoltohenkilöstön työnjaon uudistamiseen perustuvat toimintatavat ovat tuoneet uusia osaamisvaatimuksia hoitotyöhön. Terveydenhuoltolailla säädetään hoitotyön vastuualueesta sekä moniammatillisesta ja -tieteisestä yhteistyöstä terveyspalveluiden toteuttamisessa ja johtamisessa, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisessa, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimisessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Terveydenhuoltolailla ohjataan toimintayksiköitä yhteistyöhön myös koulutusviranomaisten kanssa terveysalan koulutustarjonnan kehittämisessä

Suomen hyvinvointi- ja terveyspoliittisissa linjauksissa tulevaisuuden tavoitteena on pidetty sitä, että suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa ja, että jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja tietojärjestelmien toimivuuden varmistamisessa. Uudistusten myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Lähitulevaisuuden tavoitteina voidaan pitää terveyden edistämisen ja varhaisen tuen vahvistumista poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä sekä lainsäädäntömuutoksilla että paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut tavoitteiksi, saavuttaa asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja tarkoituksenmukainen sosiaaliturva; lisätä terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistaa mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loiventaa hyvinvointi- ja terveyseroja; saada aikaan nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut ja myös iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut. Lisäksi tulee lisätä merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman hoitotyön toimintaohjelman mukaan hoitotyön painoalueita ovat näyttöön perustuva toiminta, potilasturvallisuuden varmistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin integrointi käytännön hoitotyöhön sekä asiakaskeskeiset ja moniammatilliset toimintatavat. Nämä painoalueet on otettu huomioon tässä opetussuunnitelmassa moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteiden sekä asiasisältöjen kuvauksissa.

Hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vaihto-ohjelmiin ja SAMKin kansainvälisyyshankkeisiin, -tapahtumiin ja -projekteihin. Kulttuurisia ja kielitaidollisia valmiuksia lisäämällä tulevat sairaanhoitajat selviytyvät monikulttuurisissa kansallisissa ja kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Opiskelu hoitotyön koulutusohjelmassa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelija kerryttää Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio -osaamistaan seuraavasti. Moduulissa HT1702 toteutetaan 5 op hoitotyön opetus- ja ohjausprojekti. HAHT170606 Hoitotyön yrittäjyysharjoittelu liittyy SAMKin palvelukeskus Soteekin työelämäyhteistyöhön ja kehittämistoimintaan. Moduulissa HT1705 toteutetaan 5 op kliinisen hoitotyön kehittämisprojekti. Niin ikään opinnäytetyö integroituu käytännön hoitotyön kehittämiseen ja toteutuu työelämän tilaamana hankkeena. Hoitotyön koulutusohjelman opetussuunnitelmaan sisältyy 3 op pakollisia yrittäjyysopintoja (SY170100) ja 5 op Hoitotyön yrittäjyysharjoittelu HAHT170606.  Hoitotyön opetussuunnitelman tarkoitus on vastata muuttuviin työelämätarpeisiin ja osaamisvaatimuksiin. Opetussuunnitelman rakenne, moduulit ja opintojaksot on uudistettu vastaamaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen osaamisperustaista ajattelua.

2.2 Hoitotyön koulutusohjelman erityispiirteet ja ammatilliset kompetenssit

Hoitotyön ammatillinen asiantuntijuus sisältää laaja-alaiset, käytännölliset tiedot ja taidot asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Hoitotyön asiantuntijalla on laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa sekä kansallisessa ja kansainvälisessä työelämässä. Hän on perehtynyt hoitotyön keskeisiin käytännön työtehtäviin. Hän kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä. Sairaanhoitajan ammattipätevyyttä ja yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU. Lainsäädäntö määrittää sairaanhoitajan ammattihenkilöksi, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden eli on laillistettu ammattihenkilö.

Tärkeimpinä tekijöinä sairaanhoitajan kompetensseja määriteltäessä on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollon ominaispiirteet, potilasturvallisuus ja palvelujen korkeatasoinen laadun turvaaminen. Sairaanhoitajan osaaminen perustuu terveydenhuollon eettiseen perustaan, laaja-alaiseen, monitieteelliseen tietoon ja käytännölliseen osaamiseen sekä vuorovaikutustaitoihin

Hoitotyön kompetenssit

Valtakunnallisessa Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuushankkeessa 2015 on määritetty, mitkä ovat EU –direktiivien edellyttämät yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (180 op) ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset. Hankkeessa on kuvattu osaamisen keskeiset sisällöt ja määritelty suositukset osaamisalueiden vähimmäisopintopistemääristä, jotka on huomioitu tässä opetussuunnitelmassa moduuli- ja opintojaksotasoilla.

Asiakaslähtöisyyden osaaminen

  •   Osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana
  •   Osaa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa tämän terveyden ja sairauden hoidossa
  •   Osaa kohdata asiakkaan aktiivisena toimijana omassa hoidossaan
  •   Osaa arvioida asiakkaan voimavarat ja tukea tätä hoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
  •   Osaa tukea läheisten hoitoon osallistumista asiakkaan näkemyksiä ja voimavaroja kunnioittaen
  •   Kykenee ammatilliseen ja hoidolliseen vuorovaikutuksen eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa
  •   Ymmärtää kulttuurin merkityksen hoidossa ja osaa kohdata eri kulttuureista tulevia asiakkaita yksilöllisesti

Hoitotyön eettisyyden ja ammatillisuuden osaaminen

  •   Osaa toimia työssään hoitotyön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti
  •   Osaa toimia ammatinharjoittamista koskevan lainsäädännön ja eettisten ohjeiden mukaisesti sekä osaa arvioida niiden toteutumista hoitotyössä
  •   Osaa toimia ihmisoikeuksia loukkaamatta
  •   Osaa toimia asiakkaan ja hoitotyön asiantuntijana erilaisissa työryhmissä
  •   Kykenee arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa ja vastaamaan toimintansa seurauksista
  •   Kykenee arvioimaan osaamistaan ja kehittymistään vuorovaikutussuhteissa
  •   On omaksunut sairaanhoitajan ammatti-identiteetin
  •   Kykenee tuottamaan, jakamaan ja hyödyntämään asiantuntijuutta monialaisissa tiimeissä ja verkostoissa sekä kumppanuuksissa

Johtamisen ja yrittäjyyden osaaminen

  •   Kykenee johtamaan omaa toimintaansa ja ymmärtää sisäisen yrittäjyyden merkityksen
  •   Osaa arvioida työryhmän resurssit, priorisoida työtehtävät ja niihin liittyvät vastuut
  •   Ymmärtää johtamisen merkityksen hoitotyössä
  •   Ymmärtää terveysalan yrittäjyyden perusteet ja merkityksen osana palvelujärjestelmää
  •   Osaa koordinoida asiakkaan kokonaishoidon vastuunsa mukaisesti
  •   Ymmärtää terveydenhuollon muutoksien merkityksen ja osaa toimia muutostilanteessa oman vastuunsa mukaisesti
  •   Osaa toimia erilaisissa muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä hyvien työyhteisötaitojen mukaisesti
  •   Tietää ja tunnistaa sairaanhoitajan urakehitysmahdollisuudet

Kliinisen hoitotyön osaaminen

  •   Kykenee käyttämään erilaisia auttamismenetelmiä potilaan psykososiaalisessa tukemisessa
  •   Hallitsee kliinisessä hoitotyössä tarvittavat keskeiset toimenpiteet ja diagnostiset tutkimukset osana potilaan kokonaishoitoa
  •   Osaa vastata hoidon tarpeeseen käyttämällä hoitotyön auttamismenetelmiä ja kirjata ne rakenteisesti yhtenäisillä luokituksilla
  •   Osaa arvioida potilaan hoidon tarvetta asianmukaisin kliinisin ja fysiologisin arviointi – ja mittausmenetelmin, priorisoida todetut tarpeet ja kirjata ne rakenteisesti yhtenäisillä luokituksilla
  •   Hallitsee infektioiden torjunnan periaatteet sekä osaa perustella niiden merkityksen
  •   Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida turvallista lääkehoitoa eri sairauksien hoidossa
  •   Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisten potilasryhmien lääkehoitoa
  •   Ymmärtää ihmiskehon elinjärjestelmien rakenteen, toiminnan ja säätelyn perusteet ja niiden taustalla olevat tekijät
  •   Ymmärtää sairauksien syntymekanismit ja niiden aiheuttamat muutokset elimistössä
  •   Osaa soveltaa suomalaisia ravitsemussuosituksia kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa/hoitotyössä
  •   Osaa integroida ravitsemushoitoa ja -ohjausta yhteistyössä monialaisen asiantuntijaverkoston kanssa
  •   Osaa toteuttaa erilaisia sisätauti- ja syöpäsairauksia sairastavien potilaiden hoitotyötä
  •   Osaa toteuttaa kirurgista hoitoa tarvitsevan potilaan hoitotyötä
  •   Osaa tukea ja edistää lapsiperheiden hyvinvointia
  •   Ymmärtää raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan normaalin kulun ja seurannan
  •   Osaa tukea perheitä vanhemmuuteen kasvussa ja vastasyntyneen hoidossa
  •   Osaa kohdata ja ylläpitää hoidollista vuorovaikutusta mielenterveys- ja päihdeongelmaisen ja tämän läheisten kanssa eri hoitoympäristöissä mielenterveyttä edistävästi, häiriöitä ehkäisevästi ja voimavaralähtöisesti.
  •   Ymmärtää mielenterveyden ja päihteiden käytön vaikutuksen yksilön ja koko perheen hyvinvointiin.
  •   Osaa tukea akuutissa kriisissä olevaa asiakasta
  •   Osaa tukea iäkkään ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn saavuttamista ja säilyttämistä
  •   Osaa arvioida kiireellistä hoitoa tarvitsevan potilaan hoidontarpeen
  •   Osaa tukea kiireellistä hoitoa tarvitsevaa potilasta ja tämän läheisiä
  •   Osaa toteuttaa parantumattomasti sairaan ja pitkäaikaissairaan potilaan oireenmukaista ja inhimillistä hoitotyötä ja tukea potilaan läheisiä
  •   Osaa tukea kehitysvammaisen ja vammautuneen toimintakykyä ja osallisuutta

Näyttöön perustuvan toiminnan ja päätöksenteon osaaminen

  •   Kykenee käyttämään hoitotieteellistä tietoa päätöksenteossa
  •   Kykenee ratkaisemaan ammatillisiin tilanteisiin liittyviä ongelmia ja ristiriitoja moniammatillisissa tiimeissä
  •   Kykenee tarkastelemaan omaa osaamistaan kriittisesti
  •   Osaa määritellä hoitotyön tarpeen sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyötä päätöksentekoprosessin mukaisesti
  •   Osaa hyödyntää aktiivisesti tieteellistä tietoa (tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset, katsaukset) hoitotyön päätöksenteossa
  •   Kykenee osallistumaan kehittämis-, innovaatio- ja tutkimusprosesseihin
  •   Hallitsee tiedonhaun yleisimmistä terveystieteiden tietokannoista
  •   Osaa lukea ja arvioida kriittisesti tieteellisiä julkaisuja
  •   Ymmärtää näyttöön perustuvan toiminnan -käsitteen ja NPT:n merkityksen sosiaali- ja terveydenhuollossa
  •   Ymmärtää sairaanhoitajan osuuden näyttöön perustuvassa toiminnassa ja sitoutuu siihen
  •   Kykenee tunnistamaan ja kriittisesti arvioimaan toimintaansa ja toimintakäytänteitä
  •   Ymmärtää näyttöön perustuvien hoitosuositusten ja yhtenäisten käytäntöjen merkityksen asiakkaan hoidossa ja osaa soveltaa niitä kliinisessä hoitotyössä
  •   Osaa arvioida, seurata ja dokumentoida yhtenäisen käytännön tuloksia

Ohjaus- ja opetusosaaminen

  •   Ymmärtää ohjauksen ja opetuksen filosofiset, eettiset ja pedagogiset lähtökohdat ja niiden merkityksen toteuttaessaan ohjausta ja opetusta
  •   Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida ohjausta ja opetusta asiakas- ja ryhmälähtöisesti yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa
  •   Hallitsee ohjauksen ja opetuksen sairaanhoitajan työmenetelmänä eri konteksteissa
  •   Osaa käyttää tilanteeseen sopivia asiakaslähtöisiä opetus- ja ohjausmenetelmiä
  •   Osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti jo olemassa olevaa sekä tuottaa uutta opetus- ja ohjausmateriaalia

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen osaaminen

  •   Ymmärtää yhteiskunnallisen päätöksenteon ja rakenteiden yhteydet terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä
  •   Ymmärtää terveyden edistämisen taloudellisia lähtökohtia
  •   Ymmärtää terveyden edistämisen periaatteita ja osaa toimia terveyden edistämisen arvolähtökohtien mukaisesti
  •   Kykenee tunnistamaan ja arvioimaan väestön terveydentilaa ja hyvinvointia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä yksilön ja yhteisön tasolla
  •   Kykenee hyödyntämään olemassa olevaa tietoa (esim. rekisterit ja tilastot) väestön terveyshaasteista yksilön ja yhteisön tasolla
  •   Kykenee tunnistamaan kansanterveysongelmia aiheuttavia tekijöitä
  •   Kykenee ehkäisemään riskitekijöitä, jotka heikentävät terveyttä ja toiminta- ja työkykyä sekä johtavat toiminnan vajavuuksiin; kykenee puuttumaan niihin varhain
  •   Kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan terveyden ja toimintakyvyn edistämisen interventioita yksilö-, ryhmä ja yhteisötasoilla hyödyntäen moniasiantunti ja ja moniammatillista verkostoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöosaaminen

  •   Ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat sekä ohjauksen ja valvonnan Suomessa
  •   Tietää ja osaa seurata sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiä/ajankohtaisia toimenpideohjelmia
  •   Osaa ohjata asiakasta/potilasta käyttämään tarkoituksenmukaisia julkisen ja yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin palveluita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
  •   Ymmärtää eri toiminta- ja palveluyksikköjen merkityksen asiakkaalle osana hoito- ja palveluketjua
  •   Osaa hyödyntää sähköisiä palveluita osana potilaan/asiakkaan kokonaishoitoa
  •   Osaa hyödyntää sosiaalista mediaa hoitotyössä sekä erottaa yksityisen ja ammatillisen roolin sosiaalisen median käytössä
  •   Hallitsee kliinisessä hoitotyössä tarvittavien keskeisten hoito- ja valvontalaitteiden käytön
  •   Osaa käyttää potilastietojärjestelmiä


Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu- ja turvallisuusosaaminen

  •   Ymmärtää toimintayksikön turvallisuuden hallinnan periaatteet ja vastuunsa niiden edistämisessä
  •   Ymmärtää ammatillisen vastuunsa potilasturvallisuuden varmistamisessa ja edistämisessä
  •   Kykenee edistämään potilasturvallisuutta potilaan hoitoprosessin kaikissa vaiheissa
  •   Osaa ohjata potilasta ja hänen läheisiään hoitoja koskevassa päätöksenteossa ja turvallisuuden edistämisessä
  •   Osoittaa vastuunsa hoitotyön laadusta omassa toiminnassaan
  •   Kykenee ehkäisemään ja tunnistamaan laatupoikkeamia hoitoprosessin kaikissa vaiheissa
  •   Kykenee arvioimaan hoitotyön laatua ja menetelmiä hoitoprosessin kaikissa vaiheissa
  •   Ymmärtää tietoturvallisuuden merkityksen hoitoprosessissa
  •   Toimii vastuullisesti tietoturvallisuuden ja tietosuojan ylläpitämisessä

3 OSAAMISEN KASVU

Osaamisen kasvu kuvaa opiskelijan taitojen ja tietojen syvenemistä/etenemistä perustasolta kehittyneen osaamisen tasolle. Opetussuunnitelman opintojaksojen osaamistulosten ja asiasisältöjen jälkeen on merkitty, mitä osaamisen tasoa opintojakso edustaa. Tasot ovat perustaso, edistynyt ja kehittynyt osaaminen.

Perusosaaminen on osaamista, joka ei edellytä aiempaa aiheen mukaista osaamista. Edistyneessä osaamisessa sovelletaan perusosaamiseen liittyvää tietoa ja taitoa, joka voi edellyttää aiempaa osaamista. Kehittynyt osaaminen edellyttää aiempaa osaamista ja vaativuudessaan ajoittuu usein tutkinnossa opintojen loppuvaiheeseen.

Opiskelijan kasvu ja kehittyminen sairaanhoitajaksi on osa hänen ihmisenä kehittymisen prosessiaan. Ammatillinen kasvu ja kehittyminen tarkoittavat yksilön prosessia, jossa yksilön taidot, tiedot, uskomukset ja arvot kehittyvät ja muuttuvat. Onnistuneessa ammatillisessa kasvuprosessissa keskeisiksi tekijöiksi muodostuvat opiskelijan itseohjautuvuus, aloitteellisuus, motivaatio, asenteet ja persoonalliset tekijät sekä kyky tunnistaa omia kehittymistarpeitaan ja vahvuuksiaan. Ne luovat perustan jatkuvalle oppimiselle ja ammatillisen osaamien kasvulle. Ammattikorkeakoulututkinnon opintojen aikana opiskelijalle kehittyy hoitotyössä tarvittava ammatillinen osaaminen. Osaaminen rakentuu tutkintoa vastaavasta tutkittuun tietoon perustuvasta tietämisestä, ammatillisen kontekstin ymmärtämisestä, tekemisen osaamisesta ja erilaisten työelämätilanteiden hallintataidoista.

Tuleva sairaanhoitaja kehittää itseään hoitotyön asiantuntijaksi. Ammatillisen osaamisen kasvuprosessia kuvataan neljän teeman kautta. Ensimmäisen vuoden kasvuteemana on hoitotyöhön perehtyjä. Tavoitteena on, että opiskelijan ammatillinen kasvu käynnistyy orientoitumalla ammattikorkeakouluopiskelun ja perehtymällä sosiaali- ja terveysalaan sekä hoitotyön ja terveyden edistämisen perusteisiin. Toisen opintovuoden hoitotyöhön kehittyjä -teeman tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu soveltamaan hoitotyön tieto, -taito- ja arvoperustaa erilaisissa hoitoympäristöissä potilas- ja asiakassuhteissa. Opiskelijan toiminta perustuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä sairauksien hoitoon elämänkulun eri vaiheissa. Kolmannen opintovuoden ammatillisen kasvun teemana on hoitotyön osaaja. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja arvioi näyttöön perustuvaa hoitotyötä erilaisissa hoitoympäristöissä. Neljännen opintovuoden ammatillisen kasvun teeman, hoitotyön ammatin kehittäjä, tavoitteena on, että opiskelija arvioi kriittisesti ja kehittää näyttöön perustuen hoitotyötä ammatillisena toimintana.

4 OPISKELU HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMASSA

Opiskelijan oppiminen toteutuu opiskelijalähtöisinä oppimismenetelminä. Oppimisessa korostuu opiskelijoiden välinen vuorovaikutus, jossa keskeistä on kokemusten jakaminen, reflektointi ja arviointi turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Oppiminen rakentuu näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämisestä ja tuottamisesta sekä opiskelijan ja yhteisön kriittisestä reflektiosta. Osa opetuksesta toteutetaan verkko-oppimisympäristössä. Verkko-opetuksella vahvistetaan opiskelijan oppimisen taitoja, työyhteisöosaamista ja kansainvälistymisosaamista.

Oppimisen tukena käytetään ohjattua simulaatioharjoittelua, johon kuuluvat hoitotyön laboraatiot, workshopit ja kuvitteelliset potilastilanteet. Simulaatioharjoittelu mahdollistaa turvallisen oppimisen ja entistä paremmat valmiudet työelämän hoitotilanteisiin. Opiskelija oppii muun muassa hoitotyön kädentaitoja, kommunikaatio-, päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Näiden valmiuksien harjoittelu vahvistavaa ammatillista osaamista ja parantaa potilasturvallisuutta.

Etenemissuunnitelma
Ammatillinen erikoisosaaminen muodostaa sekä koulutusohjelman identiteetin ja olemassaolon perustan. Opetussuunnitelmassa koulutusohjelman ammatilliset kompetenssit sisältyvät opintokokonaisuuksiin ja muodostavat siten tutkinnon aikana kehittyvän hoitotyön osaamisprofiilin. Osaaminen kasvaa opintojen myötä ja myös kompetenssien määrä ja osaamisen syvyys kumuloituu.

Hoitotyön koulutusohjelman opintojen etenemissuunnitelmassa teoriaopinnot ja harjoittelu vaihtelevat toteutuksessa ryhmäkohtaisesti, kuitenkin siten, että opiskelijoiden vuosityökuorma on vähintään 60 opintopistettä. Ryhmäkohtainen vaihtelu toteutuksessa on tarpeen harjoittelupaikkojen riittävyyden ja tasaisen kuormituksen turvaamiseksi. Opinnot on suunniteltu 7:n lukukauden (3½ vuoden) ajalle. Opiskelijalla on mahdollisuus edetä opinnoissaan nopeammin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaan.

Hoitotyön koulutusohjelma johtaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon (sairaanhoitaja, AMK 210 op). Opinnot koostuvat perusopinnoista (27 op), ammattiopinnoista (83 op), vapaasti valittavista opinnoista (10 op), ohjatusta harjoittelusta), ja ohjatusta harjoittelusta (90 op), jonka kuluessa tehdään opinnäytetyö (sen osuus on 15 op).

Perusopinnot
Perusopinnoissa (27 op) opiskelija orientoituu ammattikorkeakouluopintoihin, sosiaali- ja terveysalaan sekä hoitotyön ammattiin. Opiskelija muodostaa käsityksen näyttöön perustuvan hoitotyön ja terveyden edistämisen lähtökohdista. Lisäksi hän saavuttaa ammatissa tarvittavat viestintätaidot ja toisen kotimaisen kielen hallinnassa valtion virkamieheltä edellytettävän kielitaidon. Niin ikään opiskelija saavuttaa sellaisen vieraan kielen (englanti) suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Ammattiopinnot
Ammattiopinnoissa (83 op) opiskelija saavuttaa sairaanhoitajan ammatin edellyttämän ydinosaamisen. Ammatillisen osaamisen kannalta on keskeistä, että opiskelija kehittyy itsenäiseen ja moniammatilliseen työskentelyyn hoitotyön asiantuntijatehtävissä. Sairaanhoitajan ammatillinen asiantuntijuuden perusta on terveyden edistämisessä ja hoitotyön eettisessä toiminnassa, joka ilmenee muun muassa asiakaslähtöisessä työskentelyssä ja hoitotyön päätöksenteko-osaamisena. Työssä korostuu kliininen osaaminen ja lääkehoidon hallinta, mutta sairaanhoitajalta edellytetään myös asiakkaiden/potilaiden tukemista, ohjaamista ja neuvontaa sekä yhteistyötaitoja ja yhteiskunnallista osaamista. Näyttöön perustuva toiminta edellyttää hoitotyössä toimivalta alansa kehityksen seuraamista sekä kykyä yhdistää erilaista tietoa päätöksenteossa ja kyseenalaistaa käytössä olevia menetelmiä. Siten tutkimus- ja kehittämistyö sekä hoitotyön johtaminen sisältyvät sairaanhoitajan ammatilliseen osaamiseen oleellisena osana. Ammattiopinnoissa hyödynnetään alan tutkimusnäyttöä ja osoitetaan sen merkitys hoitotyön käytännön toimintaan ja kehittämiseen.

Harjoittelu
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan opiskeluun sisältyy pakollinen harjoittelu, jonka laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain. Harjoittelu on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Harjoittelu perehdyttää opiskelijat erityisesti ammattitaidon kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen oppimiseen ja soveltamiseen käytännön ammattityössä.

Hoitotyön koulutuksen ammattitaitoa edistävä harjoittelu täyttää EU:n yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan kliinisen opetuksen (2013/55/EU) vaatimukset. Harjoittelua on(90 op), jonka kuluessa tehdään opinnäytetyö (sen osuus on 15 op). Harjoittelu toteutetaan ammattikorkeakoulun hyväksymissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä, perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja yksityisillä palvelun tuottajilla. Harjoittelusta 10 opintopistettä suoritetaan simulaatioharjoitteluina perus- ja ammattiopintoihin moduuleihin integroituna. Harjoittelussa opiskelija oppii, soveltaa ja syventää tietoja ja taitoja terveydenhuollon eri osa-alueilla ja saavuttaa sairaanhoitajalta vaadittavan osaamisen. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on muuhun opiskeluun integroitua, suunnitelmallista ja arvioitavaa opiskelua.

Opinnäytetyö
Opinnäytetyössä (15 op) opiskelija osoittaa, että hän osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyö on kokonaisvaltainen ammatillisen kasvun prosessi, jossa tapahtuu sekä ammatillisten että yleisten kompetenssien mukaista osaamisen kehittymistä. Opinnäytetyön tehnyt opiskelija osaa kehittää omaa hoitotyötä ja ammattialaansa kriittisesti omaan ajatteluun ja tutkimustietoon perustuen.

Kieliopinnot
Lainsäädäntö (424/2003, 932/2014, 1129/2014 7 §) edellyttää ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta ruotsin tai suomen kielen taitoa sekä yhden tai kahden vieraan kielen taitoa. Taito voidaan osoittaa osana ammattikorkeakouluopintoja tai muulla tavalla. Toisessa kotimaisessa kielessä on saavutettava vähintään erinomainen ja toisesta vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taso. Ruotsin ja suomen kielessä on saavutettava sellainen taso, jota edellytetään julkisyhteisön henkilöstöltä kaksikielisellä virka-alueella. Sekä suomen että ruotsin kielessä ja lisäksi yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä on saavutettava lisäksi taso, joka tarvitaan ammatin harjoittamisessa ja ammatillisessa kehittymisessä.

Kypsyysnäyte
Ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy opinnäytetyön alalta kirjoitettu kypsyysnäyte (18.12.2014/1129) Opiskelija osoittaa kypsyysnäytteellä, että hän on perehtynyt alaansa ja että hän hallitsee suomen tai ruotsin kielen.

Vapaasti valittavat opinnot
Opiskelijan on oikeus sisällyttää tutkintoonsa vähintään opetussuunnitelman mukainen määrä vapaasti valittavia opintoja. Opinnot voidaan valita oman tai jonkun muun korkeakoulun tarjonnasta. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan hyväksyä myös osaamisen osoittamisella (AHOT –menettely) suoritettuja opintoja.

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti